Olemme kuusi voimauttavan valokuvan menetelmäohjaajaa. Emme ole ammattivalokuvaajia, vaan jokainen meistä käyttää voimauttavan valokuvan menetelmää osana omaa työtään.
- Jaana Harmainen on sosiaalityöntekijä ja työnohjaaja
- Kimmo Hurri on pappi
- Kari Karomäki on lähikasvattaja ja perhekodin isä
- Kari Lanne on lähihoitaja erityisalanaan mielenterveys ja päihdehuolto
- Marjo Mutanen on kasvatustieteilijä ja työnohjaaja
- Raija Puumalainen on ravitsemusterapeutti
- Jaana Harmainen är socialarbetare och arbetsledare
- Kimmo Hurri är präst
- Kari Karomäki är närfostrare och pappa i ett familjehem
- Kari Lanne är närvårdare specialiserad i psykisk hälsa och missbrukarvård
- Marjo Mutanen är pedagog och arbetsledare
- Raija Puumalainen är näringsterapeut
Jungfruskäriä ennallistetaan saaren omilla ehdoilla. Ihminenkin tarvitsee toisinaan ennallistumista. Ennallistuessaan ihminen löytää omat olemassa olevat voimavaransa. Siksi ihmisen kohdalla ennallistumista kutsutaan voimautumiseksi. Voimauttava valokuva on ennen kaikkea näkemisen tapa. Se on hyväksyvä ja rakastava katse, jolla kuvan päähenkilöä katsotaan hänen omilla ehdoillaan. Kyse on dialogista, luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta kuvaajan ja kuvaparin kesken. Kuvaustilanne merkitsee kokemusta, että on tullut nähdyksi ja kuulluksi. Se rakentaa luottamusta toisiin ihmisiin erityisesti niillä ihmisillä, jotka ovat jääneet näkymättömiksi perheen ongelmien tai yhteiskunnallisen asemansa vuoksi tai joilla luottamus sanojen totuudellisuuteen on vaurioitunut. Menetelmän käyttö edellyttää, että kuvaaja itse on ensin käynyt läpi oman prosessinsa nähdyksi tulemisessa.
Jungfruskär återställs på öns egna villkor. Även människor behöver varandra för att återställas. Vid återställningen hittar människan sina egna inre krafter. Därför kallas denna återställning hos människan för kraftingivning. Kraftingivande fotografering är framför allt ett sätt att se på saker. Det är en accepterande och älskande blick, med vilken man ser på huvudpersonen på hans eller hennes egna villkor. Det är frågan om en dialog och en förtroendefull växelverkan mellan fotografen och de fotograferade. Fotograferingstillfället betyder en upplevelse över att bli sedd och hörd. Det bygger upp förtroende gentemot andra människor, speciellt hos dem som känt sig osedda på grund av familjeproblem eller på grund av sin samhälleliga status och hos dem vars tillit gentemot verbal kommunikation har fått en stöt. Denna metod förutsätter att fotografen först själv har gått igenom en egen process i att bli sedd.
Saaren sylissä -valokuvanäyttely 22.5.-21.8.2011 Jungfruskärissä.
I dessa tankar kom vi till Jungfruskär i september 2010 för en helg. Ön tog oss i sin famn. Utställningens fotografier berättar om hur vi blev sedda och vad vi själv såg.
I öns famn – en fotoutställning på Jungfruskär 22.5.-21.8.2011.
